Steinerpedagogiikka

Jokaisen yksittäisen lapsen ja koko ihmiskunnan tuleva kehitys riippuu terveyttä edistävistä kokemuksista ensimmäisten seitsemän elinvuoden aikana. Rakastavan lämmön ja ohjauksen ilmapiiri, joka edistää iloa, ihmettelyä ja kunnioitusta, tukee tällaista tervettä kehitystä. Pienen lapsen kanssa tehtävän työn olennaisin osa on kasvattajan sisäinen asenne, sillä kasvattaja antaa esimerkin, jota lapsi voi matkia. Siksi steinerpedagogisen varhaiskasvattajan työ vaatii jatkuvaa tutkimus- ja itsekasvatusprosessia, johon kuuluu antroposofista opiskelua, meditatiivista harjoittelua sekä taiteellista ja käytännöllistä toimintaa.

Steinerpäiväkodeissa ja muussa varhaiskasvatuksessa luodaan perusta myöhemmälle oppimiselle ja terveelle kehitykselle, johon kuuluu elinikäinen fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen, älyllinen ja henkinen kasvu.

Ihmisen kehityksen ymmärtämiseen perustuva kasvatus suojelee ja kunnioittaa lapsuuden arvoa. Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa lapsen kehitys huomioidaan odotusajasta seitsenvuotiaaksi asti. Erityisesti elämän kolmen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuvilla kävelemään oppimisella, puhumisen ja ajattelun kehityksellä nähdään ainutlaatuinen merkitys.

Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon pienten lasten ikäkauden mukaiset kehitystarpeet: ensimmäisten kolmen vuoden aikana keskitytään tahtoa kasvattavaan fyysiseen toimintaan, varhaislapsuuden keskivaiheilla mielikuvitusta vahvistavaan leikkiin ja myöhemmin kognitiivisempaan oppimiseen lapsen tultua kouluikään.

Kasvatukselliset periaatteet

Steinerpedagoginen varhaiskasvatus voi vaihdella maantieteellisesti, kulttuurisesti, ryhmäkoon, ikäryhmän ja yksilöllisen opetusmenetelmän mukaan. Näistä eroista huolimatta steinerpedagogisella varhaiskasvatuksella on tiettyjä yhteisiä peruspiirteitä:

• Rakastava kiinnostus ja hyväksyntä jokaista lasta kohtaan

• Mahdollisuus oma-aloitteiseen leikkiin yksinkertaisilla leikkimateriaaleilla, on keskeinen osa toimintaa. Tämä on pienen lapsen työtä, ja se mahdollistaa kokemuksien sulattamisen ja ymmärtämisen.

• Tietoisuus siitä, että pienet lapset oppivat jäljittelyn, erilaisten aistivaikutelmien kokemisen ja liikkumisen kautta. Heillä on luontainen taipumus tutkia aktiivisesti fyysistä ja sosiaalista ympäristöään. Ympäristö tarjoaa rajoja, rakennetta ja suojaa sekä mahdollisuuden ottaa riskejä ja kohdata haasteita.

• Toiminnassa keskitytään mieluummin todellisiin kuin virtuaalisiin kokemuksiin, jotta lasta tuetaan muodostamaan terve suhde maailmaan.

• Taiteellinen toiminta, kuten tarinankerronta, musiikki, piirtäminen ja maalaaminen, rytmipelit ja muovailu, jotka edistävät mielikuvituksen ja luovuuden tervettä kehitystä.

• Mielekäs käytännön työ, kuten ruoanlaitto, leipominen, puutarhanhoito, käsityöt ja kodinhoito, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kehittää kehittyviä inhimillisiä kykyjä. Tällä painotetaan pikemminkin elämän prosesseihin osallistumista kuin oppimistuloksia.

• Päivän, viikon ja vuoden ennakoitavissa oleva rytmi, joka luo turvallisuutta ja tunteen elämän keskinäisistä suhteista ja kokonaisuudesta. Kausi- ja muita juhlia vietetään kulttuurisen ja maantieteellisen ympäristön mukaisesti.

Tunnistamme, että lapsi kehittyy parhaiten yhteisössä, jossa vanhempien, opettajien ja lasten sosiaaliset suhteet ovat terveet.

Hallinnollisissa, taloudellisissa käytännöissämme ja johtamisprosesseissamme toimimme pikemminkin yhteistyössä kuin hierarkkisesti.

Steinerpäiväkodit ovat tyypillisesti voittoa tavoittelemattomia ja syntyneet ilmauksena vapaasta kulttuurielämästä, eivätkä ne perustu oman edun tavoitteluun tai henkilökohtaiseen hyötyyn.

Steinerpedagogiset varhaiskasvattajat pyrkivät luomaan tällaisia tietoisia, yhteistoiminnallisia yhteisöjä hoitamiensa lasten ympärille ja näkevät toimintansa osana maailmanlaajuista kulttuurista impulssia.

Huhtikuussa 2019

Katso myös:

• Essential Characteristics of Steiner/Waldorf Early Childhood Education for the Child from Birth to Three

• The Universal Human Spirit of Waldorf Early Childhood Education

www.iaswece.org