Eurytmiaa päiväkodissa ja esikoulussa

Eurytmia tulee kreikankielen sanasta eu- kaunis, harmoninen ja rhythmus- liike, rytmi. Eli eurytmia tarkoittaa kaunista, harmonista liikkumista. Nykyaikana, jolloin lapsen maailmaan tulvii joka puolelta koneellisia, katkonaisia ja usein väkivaltaisia liikkumisen malleja, on eurytmian tehtävä harmonisen liikkumisen edistäjänä entistä tärkeämpää.

Eurytmiassa tuodaan näkyväksi sitä, mikä kielessämme elää äänteissä, vokaaleissa ja konsonanteissa. Kun lausumme A:n, niin äänielimistömme avautuu, joten myös eurytmiassa A on avautuva liike. U puolestaan on äänielimistössämme kapea ja supistuva liike, niin myös eurytmiassa. Konsonanteista esimerkiksi M on sympatialla maailmaa lähestyvä äänne - jos pidämme jostain ruuasta niin mmmmm:llähän sen ilmaisemme. K voi kertoa jostain kovasta, kopisevasta ja L vaikkapa lainehtivasta lammesta tai pulppuavasta lähteestä. Näitä äännekuvia käytetään eurytmiassa paljon, mutta myös monia muita elämän moninaisuuteen liittyviä asioita. Kaikki vastakohdat: nopea-hidas, kevyt-painava, korkea-matala, päivä-yö, pieni-suuri, erilaisiin satukuviin puettuina elävöittävät lapsen kokemusmaailmaa ja liikkumista.

Eurytmia on myös näkyvää musiikkia. Säveleurytmiassa tehdään näkyväksi musiikin maailmaa; tahtia, rytmiä, melodiaa, säveliä, intervalleja, duuria ja mollia jne. Alle kouluikäisten kanssa musiikkia käytetään pääasiassa tunnelmien ja laadullisuuksien luomiseen, esim. pienet hiiret vilistävät ksylofonin kepeiden sävelien tahdittamina tai kääpiöt kalkuttavat puusoittimien tahdissa.

Eurytmialla on monta eri oksaa. Näyttämötaide on yksi niistä. Maailmalla on tehty suuria eurytmiaesityksiä, joissa on esitetty jopa sinfonioita sinfoniaorkesterin säestämän suurilla näyttämöillä.

Pedagoginen eurytmia seuraa lapsen kehityskaarta koko kouluajan ja muuntuu lapsen iän ja tarpeiden mukaan koulun opetussuunnitelmaa seuraten, ja sieltä ammentaen.

Hoitoeurytmia on yksilöllistä terapiaa, jolla voidaan vaikuttaa moniin vaivoihin mm. astmaan, allergioihin, yökasteluun, kehittymisvaikeuksiin.

Uusin eurytmian alue on työpaikkaeurytmia, jolla voidaan auttaa työssä jaksamiseen ja työn vaatimien yksipuolisten liikkeiden aiheuttamien rasitusten korjaamiseen.

Täällä päiväkodissa aloitimme syksyllä eurytmiassa onkiretkellä käynnillä. Löysimme "muhevassa, märässä mullassa myllääviä matoja" ja soudimme kalasaaren rantaan, jossa "hiirenhiljaa ongittiin" ja saatiin aikamoinen vonkale, jonka veneeseen saaminen oli niin vaikeaa, että se keikautti meidät vallan nurin niskoin. Lapset odottivat silmät loistaen vonkaleen saantia ja keikahdusta. Sitten äiti pääsi "paistamaan herkut oivat ja kalamiehet ilakoivat".

Syysloman jälkeen menimme esikoululaisten kanssa ohi vilahtaneen menninkäisen perässä ahtaasta tunnelin suusta salaperäiseen luolaan ja siellä taoimme rautaisia, pronssisia, hopeisia ja kultaisia renkaita. Ja kun sieltä tulimme pois niin olikin "ihanaa, ihanaa, päällä maan taas vaeltaa".

Tarhalaisten kanssa kävimme veli-veikkosen ja sisko-siukkosen (jalkojemme) kanssa pienellä retkellä tapaamassa erilaisia eläimiä.

Joulun jälkeen tarhassa kävimme hyvin pukeutuneina talviretkellä, jossa huitelimme rekiajelulla ja lumisateessa.

Esikoululaiset saivat jännittävän, taiotun sillan ylityksen jälkeen pelastaa pakkasruhtinaan vangitseman valon linnan "pienimmästä, pimeimmästä ja synkimmästä sopukasta".

Tällä hetkellä tarhassa olemme suutarilla opissa; "pohjat kiinni hakataan, suurilla nauloilla kantapäät, pienillä nauloilla kengänkärjet". Ja näillä kengillä lähdemme kohti uusia seikkailuja.

Esiluokan puolella olemme Ruusunpuna ja Lumivalko -sadun maailmassa. Siellä tapaamme karhuksi taiotun prinssin veljineen ja tuon "kurttuisen, kiukkuisen kääpiön", joka oli viekkaudellaan vienyt karhuprinssien aarteet.

Keväällä sitten vaeltelemme jonkin kevättarinan mukana eurytmiahetkissämme.

Pikkueurytmiassa - kuten tarhalla ja koulussa hoitoeurytmiaa nimitämme - on vuoden mittaan käynyt useita lapsia. Siellä teen jokaisen lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan noin 20 minuutin ajan erilaisia harmonisoivia ja vaivaan vaikuttavia harjoituksia, sen jälkeen asiaan kuuluu pieni lepo. Eri äänteet ja äännesarjat vaikuttavat ikään kuin sisäisenä hierontana lapsen elimistöön ja vahvistavat heikkoja kohtia, oli kyseessä sitten keskittymisvaikeus tai yökastelu. Parhaat tulokset saavutetaan yhteistyössä antroposofiseen lääketieteeseen perehtyneen lääkärin ja - tietenkin - vanhempien kanssa. Pikkueurytmian vaikutus voi olla pian havaittavaa tai myöhemmin esiin tulevaa, jos olemme löytäneet oikeat harjoitukset juuri tälle lapselle juuri tähän tiettyyn vaivaan.

Vielä pari sanaa liikkumisesta yleensä. Olen seurannut huolestuneena lasten liikkumisen vähentymistä. Liikkuminenhan luo edellytykset terveelle fyysiselle ja myös psyykkiselle kehitykselle. Luin äskettäin suomalaisten, nuorten aikuisten lisääntyvistä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista. Siinä todettiin suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisen vähentyneen huomattavasti. Haluankin vedota teihin, lasten vanhempiin: liikkukaa lastenne kanssa ja antakaa heille mahdollisuus liikkua monin eri tavoin. Sen ei tarvitse merkitä kalliita laskettelusuksia tms. Pulkkamäki on todella halpa ja hyvä liikkumisen iloa herättävä paikka. Ja nyt keväällä ottakaa hyppynarut, kuminauhatvistit ja erilaiset pallopelit esiin ja opettakaa niitä lapsillenne. Niin annatte heille hyviä elämän eväitä tulevaisuutta varten.

Raija Tuononen, päiväkodin ja esikoulun eurytmisti
artikkeli julkaistu Tampereen Steinerpedagogisen esiasteen vuosikuvastimessa 2000
TAMPEREEN RUDOLF STEINER-LASTENTARHAN KANNATUSYHDISTYS RY
TEERENTIE 7, 33540 TAMPERE, 050-4068496 ja 040-3531307 (keittiö)
Mobiili